Kannabis lailliseksi

Kannabis lääkkeenä
Kannabista sisältävä lääkepullo vuodelta 1906

Kannabiksen lääketieteellinen käyttö on edelleen tiedeyhteisössä kiistanalainen kysymys.[1] Hamppupohjaisista lääkkeistä on yleensä poistettu päihdyttävä vaikutus.

Kannabiksella on tähän mennessä tieteellisesti todistettu olevan ainakin seuraavia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia:

* Kivun lievitys
* Pahoinvoinnin ja oksentelun hillitseminen
* Ruokahalun kiihottaminen

Yleisjännityksen poistajana kannabis voi olla hyödyllinen esimerkiksi syöpäpotilaille, jotka vastaanottavat kemoterapiaa. Myös multippeliskleroosissa (MS-tauti) ilmenevän lihasjäykkyyden (spastisiteetti) ja kipujen lievittämisessä sekä glaukooman (silmänpainetauti) ja AIDS-potilaiden lääkinnässä kannabiksen käytöstä on saatu hyviä tuloksia. Kannabiksen lääketieteellistä käyttöä vastustavat tutkijat ovat todenneet, että se vahingoittaa ihmisten keskittymiskykyä ja koska kannabis sisältää yli 400 kemikaalia, voivat sen sivuvaikutukset olla ennalta-arvaamattomia. British Medical Association katsoo, että vain kannabinoideja, eikä koko kannabiskasvia tulisi käyttää lääketieteessä, koska kannabis sisältää myös monia myrkyllisiä yhdisteitä ja kehottaa uusien kannabikseen pohjautuvien ”täsmälääkkeiden” kehittämistä.[1]

Tuoreessa tutkimuksessa kannabiksen vaikuttavan aineen THC:n todettiin mahdollisesti vähentävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin sekä mahdollisesti hidastavan taudin etenemistä tehokkaammin kuin perinteiset lääkkeet.[29][30] On näyttöä että THC toimisi keuhko- ja aivosyöpälääkkeenä.[31] Useissa tutkimuksissa on saatu näyttöä kannabinoidien syöpäsoluja tuhoavasta vaikutuksesta ja mahdollisesti normaaleja soluja tervehdyttävästä vaikutuksesta.[32][33][34][35] Israelissa kannabiksesta kehitetään mahdollisesti vastalääke joillekin hermokaasuille.[36]

Kuopion yliopiston tutkimuksessa kaksi ruokalusikallista (päihteetöntä) hamppuöljyä päivässä lievitti atooppista ihottumaa ja johti lääkityksen vähentämiseen.[37]

[muokkaa] Lääkekäyttö Suomessa

12. joulukuuta 2006 uutisoitiin, että Suomessa on myönnetty kannabista lääkkeeksi, ensi kertaa sen kriminalisoinnin jälkeen. Kyseessä oli Lääkelaitoksen edustajan mukaan yksittäispäätös, joka ei tarkoita, että kannabista alettaisiin määrätä lääkkeenä jatkossakin. Erityisluvan saanut mies kärsii onnettomuudesta johtuvista selän hermovaurioista. Kannabikseen päätettiin turvautua, koska opiaattijohdannaiset kipulääkkeet olivat aiheuttaneet sivuoireita. Lääkelaitos hylkäsi alun perin luvan, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen.[38][39]

Hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 17. joulukuuta 2007 kannabiksen lääkekäytön tarvitsevan selkeytetyn lainsäädännön. Uusi asetus tulee poistamaan kannabiksen lääkkeenä käytön kiellot ja sallii lääkelaitoksen myöntää erikoislupia kannabiksen käyttöön entistä helpommin. Asetuksen luvataan tulevan voimaan muutaman kuukauden päästä.[40]

Suomalainen lääketukku toi 2008 alkaen apteekkien saataville nabilonen (mm. Kanadassa kauppanimellä Cesamet), joka on synteettinen delta-9 THC. Poikkeuksellisen siitä tekee se, ettei se ole lainkaan huumausaine, jolloin jokainen suomalainen lääkäri voi sitä potilaalleen kirjoittaa ilman huumausainereseptiä. Riittävillä annoksilla se on todettu tehokkaaksi hoidoksi (aivan kuten kannabis) moneen spastiseen ja neuropaattiseen kiputilaan, mutta suurimpana erona on se, että se ei estä normaaleja toimintoja samassa määrin kuin huumausaineet. Kannabinoidien viihteellisen käyttömahdollisuuden puuttuessa sille ei myöskään ole syntynyt pimeitä markkinoita Kanadassa tai UK:ssa, missä se on käytössä kivun hoidossa. Tuotteelle on Englannissa haettu ns. orphant disease -statusta erään spastista kipua aiheuttavan sairauden hoitoon. Suomen lääkelaitos ei kuitenkaan ole myöntänyt sille vielä korvattavuutta.